Mikkelin kaupunki
Rämälän koulu
27.01.2010
ARPAJAISPALKINTOJA
”SIVAKAT SÄVELET” -KONSERTTIIN
Koulumme neuvottelukunta järjestää yhdessä Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelujen ja koulun henkilökunnan kanssa koko perheen
”Sivakat Sävelet” -konsertin to 25.2.2010.
Musiikista vastaa Duo Linnunradantuulet.
Väliajalla on kahvitarjoilun lisäksi arvontaa, jota varten tarvitsemme ARPAJAISPALKINTOJA.
Halukkaat voivat tuoda niitä koululle jo hyvissä ajoin ennen konserttia.
Illan konserttiin on vapaa pääsy.
Konsertilla kartutamme koulun retkirahastoa.
Konserttitiedotteen jaamme myöhemmin.
TERVETULOA KONSERTTIIN!!!
Terveisin
Rämälän koulun henkilökunta
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
lauantai 23. tammikuuta 2010
sunnuntai 3. tammikuuta 2010
TAMMIKUUN TIEDOTE 2010
Mikkelin kaupunki
Rämälän koulu
2.1.2010
TAMMIKUUN TIEDOTE
Aloitamme koululiikunnassa hiihto- ja luistelukauden. Tarkoituksena on, että vuoroviikkoisin hiihdetään ja luistellaan. Tämä suunnitelma ei vain ole viime vuosina ollut niin helposti toteutettavissa lumi- ja jäätilanteesta johtuen.
Viikolla 2 aloitamme luistelun merkeissä. Katsotaan sitten jatkoa ilmojen mukaan. Kannattaa kuitenkin varata sisäliikuntavarusteet koululle. Suksia ja luistimia voi halutessaan säilyttää koulun lukitussa varastossa.
Uusien ekaluokkalaisten kouluun ilmoittautumispäivä on ke 13.1.
1-2 ja 5-6 lk:n oppilaat aloittavat kevään uimahallivuorot
ti 19.1. Rantakylän Rantakeitaaseen. Uintiaika on klo 10.00-10.45.
3-4 lk:n vuoro on to 21.1. samaan kellonaikaan.
Hyvää Uutta Vuotta 2010!
Kirsi-Marja
Rämälän koulu
2.1.2010
TAMMIKUUN TIEDOTE
Aloitamme koululiikunnassa hiihto- ja luistelukauden. Tarkoituksena on, että vuoroviikkoisin hiihdetään ja luistellaan. Tämä suunnitelma ei vain ole viime vuosina ollut niin helposti toteutettavissa lumi- ja jäätilanteesta johtuen.
Viikolla 2 aloitamme luistelun merkeissä. Katsotaan sitten jatkoa ilmojen mukaan. Kannattaa kuitenkin varata sisäliikuntavarusteet koululle. Suksia ja luistimia voi halutessaan säilyttää koulun lukitussa varastossa.
Uusien ekaluokkalaisten kouluun ilmoittautumispäivä on ke 13.1.
1-2 ja 5-6 lk:n oppilaat aloittavat kevään uimahallivuorot
ti 19.1. Rantakylän Rantakeitaaseen. Uintiaika on klo 10.00-10.45.
3-4 lk:n vuoro on to 21.1. samaan kellonaikaan.
Hyvää Uutta Vuotta 2010!
Kirsi-Marja
maanantai 21. joulukuuta 2009
keskiviikko 16. joulukuuta 2009
JOULUKUUN TIEDOTE 2
Mikkelin kaupunki
Rämälän koulu
16.12.2009
TIISTAI 22.12.2009
Syyslukukausi päättyy tiistaina 22.12.2009.
Koulupäivä alkaa kaikilta klo 8.30. Oppilaat tulevat tavalliseen tapaan vuorolinja-autoilla kouluun.
Jaamme todistukset ja paluukyydit koteihin
lähtevät n. klo 8.40.
Taksiyhtiö Hämäläinen Ky ajaa paluukyydit sekä kaupungin että Vehmaskylän suuntaan.
KEVÄTLUKUKAUSI 2010
Kevätlukukausi alkaa torstaina 07.01.2010 normaalin työjärjestyksen mukaisesti.
Koulumme henkilökunta kiittää yhteistyöstä ja
toivottaa teille kaikille
RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2010!
Rämälän koulu
16.12.2009
TIISTAI 22.12.2009
Syyslukukausi päättyy tiistaina 22.12.2009.
Koulupäivä alkaa kaikilta klo 8.30. Oppilaat tulevat tavalliseen tapaan vuorolinja-autoilla kouluun.
Jaamme todistukset ja paluukyydit koteihin
lähtevät n. klo 8.40.
Taksiyhtiö Hämäläinen Ky ajaa paluukyydit sekä kaupungin että Vehmaskylän suuntaan.
KEVÄTLUKUKAUSI 2010
Kevätlukukausi alkaa torstaina 07.01.2010 normaalin työjärjestyksen mukaisesti.
Koulumme henkilökunta kiittää yhteistyöstä ja
toivottaa teille kaikille
RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2010!
tiistai 1. joulukuuta 2009
JOULUKUUN TIEDOTE
Mikkelin kaupunki
Rämälän koulu
30.11.2009
JOULUKUUN TIEDOTE
Torstaina 3.12. avaamme koulussamme joulukauden. Pidämme perinteiset "joulukadun avajaiset": oppilaiden esitysten lisäksi sytytämme kouluumme jouluvalot. Olemme myös aloittaneet koulun käytävän ja luokkien koristelun joulukoristeilla.
3-4 luokan oppilaat pääsevät juhlimaan 92-vuotista itsenäistä Suomea Konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin
perjantaina 4. 12. klo 10.00-13.00.
Tupalan suunnan oppilaat jäävät paluumatkalla omille pysäkeilleen. Vehmaskylän suunnan oppilaat ehtivät klo 13.30 kulkevaan linja-autoon.
Kulttuuripalvelujen kulttuuripolun tiimoilta 1. luokan oppilaat osallistuvat maanantaina 7.12. klo 10.00-10.45
Mons Leidvin Takle joulukantaattikonserttiin
Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa.
Esiintymässä on Mikkelin kaupungin musiikkiluokkalaisten ja Mikkelin musiikkiopiston Juniorijouset.
Uintivuorossa tiistaina 8.12. ovat 1-2 ja 5-6 luokan oppilaat.
Lähtö koululta klo 9.30 ja paluu n. klo 11.30.
3-4 luokan uimahallikäynti on tiistaina 15.12.
samaan kellonaikaan.
Luokkien pikkujouluja vietämme koulupäivän aikana perjantaina 11.12. Koulun oppilaskunta suunnittelee kaikkien luokkien yhteiseen hetkeen ohjelmaa. Tämän jälkeen juhlat jatkuvat omissa luokissa.
Mukaan voi halutessaan tuoda pikkujoulupaketin (n. 3 €), pientä naposteltavaa, juotavaa (koululta saa mehua) sekä roimasti iloista joulumieltä.
Koulun joulujuhlaa vietämme keskiviikkona 16.12. klo 18.00 alkaen. Juhlan arvioitu kesto on n. 1.5 tuntia.
Huoltajat, sukulaiset ja tuttavat ovat tervetulleita juhlaamme!
Perjantaina 18.12. kanttori Lea Laine laulattaa jouluisia virsiä oppilaillemme.
Tämän syyslukukauden viimeinen koulupäivä on tiistaina 22.12.
Koulu alkaa kaikilta klo 8.30. Jaamme todistukset ja joulupussit.
Välittömästi tämän jälkeen lähdemme joululoman viettoon.
Tarkempiin kyyditysohjeisiin palaan myöhemmin.
Kevätlukukausi alkaa torstaina 7.1.2010 lukujärjestyksen mukaisesti.
Muistutan vielä heijastimien käytöstä. Autoilijoilta on tullut viestiä, että osa oppilaista kulkee edelleen ilman heijastimia ja heitä on vaikea havaita liikenteessä. Heijastimet heilumaan!
Tyttöjen wc:stä löytyi viime perjantaina polttamaton tupakka.
Henkilökunnalla ei ole tiedossa, kuinka se oli sinne joutunut, mutta kuitenkin koulupäivän aikana se on sinne tullut.
Toivottavasti otatte asian kodeissa puheeksi.
Olemme avanneet koulun blogin. Linkki löytyy koulun kotisivuilta.
Blogi on vasta perustettu, mutta sitä täydennetään pikkuhiljaa.
Oppilaat eivät pääse sinne yksin, vaan opettajat valvovat sen tekemistä.
Tämä on kokeilua, joten varmaan opimme blogin tekemisestä uutta matkan varrella.
Hyvää joulunalusaikaa!
Kirsi-Marja
Rämälän koulu
30.11.2009
JOULUKUUN TIEDOTE
Torstaina 3.12. avaamme koulussamme joulukauden. Pidämme perinteiset "joulukadun avajaiset": oppilaiden esitysten lisäksi sytytämme kouluumme jouluvalot. Olemme myös aloittaneet koulun käytävän ja luokkien koristelun joulukoristeilla.
3-4 luokan oppilaat pääsevät juhlimaan 92-vuotista itsenäistä Suomea Konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin
perjantaina 4. 12. klo 10.00-13.00.
Tupalan suunnan oppilaat jäävät paluumatkalla omille pysäkeilleen. Vehmaskylän suunnan oppilaat ehtivät klo 13.30 kulkevaan linja-autoon.
Kulttuuripalvelujen kulttuuripolun tiimoilta 1. luokan oppilaat osallistuvat maanantaina 7.12. klo 10.00-10.45
Mons Leidvin Takle joulukantaattikonserttiin
Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa.
Esiintymässä on Mikkelin kaupungin musiikkiluokkalaisten ja Mikkelin musiikkiopiston Juniorijouset.
Uintivuorossa tiistaina 8.12. ovat 1-2 ja 5-6 luokan oppilaat.
Lähtö koululta klo 9.30 ja paluu n. klo 11.30.
3-4 luokan uimahallikäynti on tiistaina 15.12.
samaan kellonaikaan.
Luokkien pikkujouluja vietämme koulupäivän aikana perjantaina 11.12. Koulun oppilaskunta suunnittelee kaikkien luokkien yhteiseen hetkeen ohjelmaa. Tämän jälkeen juhlat jatkuvat omissa luokissa.
Mukaan voi halutessaan tuoda pikkujoulupaketin (n. 3 €), pientä naposteltavaa, juotavaa (koululta saa mehua) sekä roimasti iloista joulumieltä.
Koulun joulujuhlaa vietämme keskiviikkona 16.12. klo 18.00 alkaen. Juhlan arvioitu kesto on n. 1.5 tuntia.
Huoltajat, sukulaiset ja tuttavat ovat tervetulleita juhlaamme!
Perjantaina 18.12. kanttori Lea Laine laulattaa jouluisia virsiä oppilaillemme.
Tämän syyslukukauden viimeinen koulupäivä on tiistaina 22.12.
Koulu alkaa kaikilta klo 8.30. Jaamme todistukset ja joulupussit.
Välittömästi tämän jälkeen lähdemme joululoman viettoon.
Tarkempiin kyyditysohjeisiin palaan myöhemmin.
Kevätlukukausi alkaa torstaina 7.1.2010 lukujärjestyksen mukaisesti.
Muistutan vielä heijastimien käytöstä. Autoilijoilta on tullut viestiä, että osa oppilaista kulkee edelleen ilman heijastimia ja heitä on vaikea havaita liikenteessä. Heijastimet heilumaan!
Tyttöjen wc:stä löytyi viime perjantaina polttamaton tupakka.
Henkilökunnalla ei ole tiedossa, kuinka se oli sinne joutunut, mutta kuitenkin koulupäivän aikana se on sinne tullut.
Toivottavasti otatte asian kodeissa puheeksi.
Olemme avanneet koulun blogin. Linkki löytyy koulun kotisivuilta.
Blogi on vasta perustettu, mutta sitä täydennetään pikkuhiljaa.
Oppilaat eivät pääse sinne yksin, vaan opettajat valvovat sen tekemistä.
Tämä on kokeilua, joten varmaan opimme blogin tekemisestä uutta matkan varrella.
Hyvää joulunalusaikaa!
Kirsi-Marja
maanantai 9. marraskuuta 2009
HAVAINTOJA RUOTSIN KOULUISTA
Havaintoja Ruotsin kouluista
Etelä-Savon rehtorit ry. järjesti jäsenilleen 5.11.-7.11.2009 opintomatkan Tukholmaan. Vierailimme sekä ruotsinsuomalaisessa että tavallisessa ruotsalaisessa koulussa.
Suomeen verrattuna koululaitoksen nauttima yhteiskunnallinen arvostus on Ruotsissa huomattavasti vähäisempää. Koulu ja siellä työtään tekevät rehtorit ja opettajat eivät voi nojautua oppilaiden huoltajien taholta tulevaan tukeen siinä määrin kuin meillä. Uskottavuutta tälle väitteelle toi ruotsalaisen koulun koulusihteeri, joka oli suomalainen. Hän kuvaili ruotsalaisen koulujärjestelmän suurimpana epäkohtana juuri tämän arvostuksen puutteen. Suomessa koulutus saa laajaa arvostusta. Merkkinä tästä olkoon opintomatkamme alussa toteuttamamme vierailu eduskunnassa.
Maakunnan kansanedustajat tapasivat meidät varsin kiireisen työpäivän aikana. Kiitokset Katri Komille vierailun onnistumisesta.
Keskusteluissa ruotsalaisten kollegojen kanssa tuli hyvin ilmi ruotsalaisen oppilaitosjohtamisen erityisluonne. Haastattelemiemme rehtoreiden mukaan keskustelukulttuuri ja demokraattisuus on saattanut mennä jo liiankin pitkälle. Jatkuvia kokouksia ja palavereita, joissa opettajat kohdataan ennen kaikkea kollegoina. Suomessahan rehtori johtaa oppilaitostaan opettajakunnan tukemana niin hallinnollistaloudellisissa kuin pedagogisessa mielessä. Vastuu oppilaitoksesta on jakamaton ja rehtori vastaa päätöksillään työnjohdosta. Ruotsissa ollaan hienotunteisia eikä keskusteluun taikka päätöksenteon piiriin mielellään nosteta ristiriitoja herättäviä asioita, vaikka tarvetta olisikin.
Rehtorihan on kaveri ja kollega.
Opettajien läsnäolo kouluissa on tiiviimpää kuin Suomessa. Työpaikalla ollaan 35 tuntia viikossa. Opettajan palkkauksessa yksilöllisten palkanosien osuus on suhteessa suurempi ja opettajat työskentelevät koululla kesän jälkeen viikon ennen oppilaiden tuloa ja samoin viikon sen jälkeen, kun oppilaat ovat päässeet kesälomalle. Rehtorin kannalta kaikki nämä ovat hyviä elementtejä ja toisivat Suomeenkin opetukseen lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
Pedagogisesti koulutusjärjestelmät eroavat myös toisistaan.
Ruotsinsuomalaisessa koulussa opettajat ovat taustaltaan suomalaisia ja he ovat aikoinaan käyneet koulunsa Suomessa. Heidän mukaansa Ruotsissa opitaan enemmän yhdessä. Ryhmätyöskentely ja opetuksen sosiaalisuus korostuvat. Opettajan rooli on muuttunut opettajasta ohjaajaksi.
Suomessa nojaudutaan enemmän perinteiseen opettamiseen ja tiedon jakamiseen. Opettaja on luokan edessä opettaakseen asian.
Viehätyimme oppilaiden sosiaalisuudesta ja hyväkäytöksisyydestä.
Uskaltaudumme kuvailemaan heitä sosiaalisesti tunneälykkäiksi oppilaiksi. Oppitunneilla he olivat iloisia, kiireettömiä ja hakeutuivat innokkaasti etsimään tietoa opettajan annettua ryhmätyöskentelyaiheet. Luokissa oli oikein hyvä tunnelma, opettaja oli lähellä oppilaita. Meitä vieraita kohtaan oppilaat olivat kerrassaan välittömiä ja kohteliaita.
Oppilaille annetaan numeroarvostelu vasta kahdeksannella luokalla. Sitä ennen koulusta annetaan palautetta vanhemmille vain suullisesti opettajan ja vanhempien välisissä kehityskeskusteluissa.
Matkamme oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut ja pakotti meidät miettimään omaakin järjestelmäämme. Tässä kohden pitänee paikkaansa
sanonta: molempi parempi. Uhrasimme kuitenkin myötämielisiä ajatuksia ruotsalaisia kollegojamme kohtaan. Johtajana toimiminen koulussa ilman riittäviä johtamisen välineitä saattaa olla raskasta pidemmän päälle.
Reima Härkönen Raimo Salkinoja
Etelä-Savon rehtorit ry. järjesti jäsenilleen 5.11.-7.11.2009 opintomatkan Tukholmaan. Vierailimme sekä ruotsinsuomalaisessa että tavallisessa ruotsalaisessa koulussa.
Suomeen verrattuna koululaitoksen nauttima yhteiskunnallinen arvostus on Ruotsissa huomattavasti vähäisempää. Koulu ja siellä työtään tekevät rehtorit ja opettajat eivät voi nojautua oppilaiden huoltajien taholta tulevaan tukeen siinä määrin kuin meillä. Uskottavuutta tälle väitteelle toi ruotsalaisen koulun koulusihteeri, joka oli suomalainen. Hän kuvaili ruotsalaisen koulujärjestelmän suurimpana epäkohtana juuri tämän arvostuksen puutteen. Suomessa koulutus saa laajaa arvostusta. Merkkinä tästä olkoon opintomatkamme alussa toteuttamamme vierailu eduskunnassa.
Maakunnan kansanedustajat tapasivat meidät varsin kiireisen työpäivän aikana. Kiitokset Katri Komille vierailun onnistumisesta.
Keskusteluissa ruotsalaisten kollegojen kanssa tuli hyvin ilmi ruotsalaisen oppilaitosjohtamisen erityisluonne. Haastattelemiemme rehtoreiden mukaan keskustelukulttuuri ja demokraattisuus on saattanut mennä jo liiankin pitkälle. Jatkuvia kokouksia ja palavereita, joissa opettajat kohdataan ennen kaikkea kollegoina. Suomessahan rehtori johtaa oppilaitostaan opettajakunnan tukemana niin hallinnollistaloudellisissa kuin pedagogisessa mielessä. Vastuu oppilaitoksesta on jakamaton ja rehtori vastaa päätöksillään työnjohdosta. Ruotsissa ollaan hienotunteisia eikä keskusteluun taikka päätöksenteon piiriin mielellään nosteta ristiriitoja herättäviä asioita, vaikka tarvetta olisikin.
Rehtorihan on kaveri ja kollega.
Opettajien läsnäolo kouluissa on tiiviimpää kuin Suomessa. Työpaikalla ollaan 35 tuntia viikossa. Opettajan palkkauksessa yksilöllisten palkanosien osuus on suhteessa suurempi ja opettajat työskentelevät koululla kesän jälkeen viikon ennen oppilaiden tuloa ja samoin viikon sen jälkeen, kun oppilaat ovat päässeet kesälomalle. Rehtorin kannalta kaikki nämä ovat hyviä elementtejä ja toisivat Suomeenkin opetukseen lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
Pedagogisesti koulutusjärjestelmät eroavat myös toisistaan.
Ruotsinsuomalaisessa koulussa opettajat ovat taustaltaan suomalaisia ja he ovat aikoinaan käyneet koulunsa Suomessa. Heidän mukaansa Ruotsissa opitaan enemmän yhdessä. Ryhmätyöskentely ja opetuksen sosiaalisuus korostuvat. Opettajan rooli on muuttunut opettajasta ohjaajaksi.
Suomessa nojaudutaan enemmän perinteiseen opettamiseen ja tiedon jakamiseen. Opettaja on luokan edessä opettaakseen asian.
Viehätyimme oppilaiden sosiaalisuudesta ja hyväkäytöksisyydestä.
Uskaltaudumme kuvailemaan heitä sosiaalisesti tunneälykkäiksi oppilaiksi. Oppitunneilla he olivat iloisia, kiireettömiä ja hakeutuivat innokkaasti etsimään tietoa opettajan annettua ryhmätyöskentelyaiheet. Luokissa oli oikein hyvä tunnelma, opettaja oli lähellä oppilaita. Meitä vieraita kohtaan oppilaat olivat kerrassaan välittömiä ja kohteliaita.
Oppilaille annetaan numeroarvostelu vasta kahdeksannella luokalla. Sitä ennen koulusta annetaan palautetta vanhemmille vain suullisesti opettajan ja vanhempien välisissä kehityskeskusteluissa.
Matkamme oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut ja pakotti meidät miettimään omaakin järjestelmäämme. Tässä kohden pitänee paikkaansa
sanonta: molempi parempi. Uhrasimme kuitenkin myötämielisiä ajatuksia ruotsalaisia kollegojamme kohtaan. Johtajana toimiminen koulussa ilman riittäviä johtamisen välineitä saattaa olla raskasta pidemmän päälle.
Reima Härkönen Raimo Salkinoja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)