perjantai 24. joulukuuta 2010
torstai 23. joulukuuta 2010
keskiviikko 22. joulukuuta 2010
tiistai 21. joulukuuta 2010
maanantai 20. joulukuuta 2010
sunnuntai 19. joulukuuta 2010
lauantai 18. joulukuuta 2010
perjantai 17. joulukuuta 2010
torstai 16. joulukuuta 2010
Tiistain 21.12. kyyditysjärjestelyt
TIISTAI 21.12.2010
Syyslukukausi päättyy tiistaina 21.12.2010.
Koulupäivä alkaa kaikilta klo 8.30.
Aamukyydit toimivat normaalisti vuorolinja-autoilla.
Jaamme todistukset ja joululomalle lähdemme n. klo 8.45.
Paluukyydit ajaa Veijo Hämäläinen, ensin Tupalan suunta ja sen jälkeen Vehmaskylän suunta.
KEVÄTLUKUKAUSI 2011
Kevätlukukausi alkaa keskiviikkona 5.1.2011 normaalin työjärjestyksen mukaisesti.
Koulumme henkilökunta toivottaa teille kaikille
RAUHALLISTA JOULUA
JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2011!
Syyslukukausi päättyy tiistaina 21.12.2010.
Koulupäivä alkaa kaikilta klo 8.30.
Aamukyydit toimivat normaalisti vuorolinja-autoilla.
Jaamme todistukset ja joululomalle lähdemme n. klo 8.45.
Paluukyydit ajaa Veijo Hämäläinen, ensin Tupalan suunta ja sen jälkeen Vehmaskylän suunta.
KEVÄTLUKUKAUSI 2011
Kevätlukukausi alkaa keskiviikkona 5.1.2011 normaalin työjärjestyksen mukaisesti.
Koulumme henkilökunta toivottaa teille kaikille
RAUHALLISTA JOULUA
JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2011!
keskiviikko 15. joulukuuta 2010
tiistai 14. joulukuuta 2010
maanantai 13. joulukuuta 2010
sunnuntai 12. joulukuuta 2010
lauantai 11. joulukuuta 2010
Rämälän koulun joulujuhla 14.12.2010
TERVETULOA Rämälän koulun joulujuhlaan tiistaina 14.12.2010!
Aloitamme illan glögitarjoilulla klo 17.30.
Varsinainen joulujuhla alkaa klo 18.00.
Rauhallista joulunaikaa!
Kirsi-Marja
Aloitamme illan glögitarjoilulla klo 17.30.
Varsinainen joulujuhla alkaa klo 18.00.
Rauhallista joulunaikaa!
Kirsi-Marja
perjantai 10. joulukuuta 2010
torstai 9. joulukuuta 2010
keskiviikko 8. joulukuuta 2010
tiistai 7. joulukuuta 2010
PISA -tutkimus
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos tiedottaa
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote
7.12.2010
SUOMI JÄLLEEN PISA-TUTKIMUKSEN KÄRKEÄ
Suomalaisnuorten lukutaito, matematiikan osaaminen sekä
luonnontieteiden osaaminen on PISA 2009 -tutkimuksen mukaan jälleen
huipputasoa.
Päätutkimusalueena olleessa lukutaidossa suomalaisoppilaiden keskiarvo
oli kolmanneksi paras OECD:n ulkopuolisen Shanghain sekä Korean jälkeen.
Matematiikan osaamisessa Suomen keskiarvotulos oli OECD-maista toiseksi
paras ja kaikista osallistujista kuudenneksi paras. Suomen edelle
sijoittuivat Shanghai, Singapore, Hongkong, Korea ja Taiwan.
Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuorten tulos oli Shanghain
jälkeen toiseksi paras.
SUOMALAISNUORTEN LUKUTAITO ON HIEMAN HEIKENTYNYT, TASO SILTI
OECD-MAIDEN KÄRKEÄ
Lukutaidon kansalliset keskiarvot osoittavat, että suomalaisnuorten
lukutaito on edelleen OECD-maiden kärkitasoa. Vuoden 2000 arviointiin
verrattuna (jolloin lukutaito oli edellisen kerran tutkimuksen pääalue),
on lukutaidon pistemäärä kuitenkin hieman heikentynyt. Suoritustasoltaan
heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt 7 prosentista 8 prosenttiin ja
erinomaisten lukijoiden määrä vähentynyt 18 prosentista 15 prosenttiin.
Erinomaisia lukijoita oli Suomessa edelleen selvästi enemmän kuin
OECD-maissa keskimäärin.
LUKUTAIDON OSA-ALUEIDEN HALLINNASSA EROJA
Lukutaidon eri osa-alueista suomalaisnuorten lukutaito on heikentynyt
selvästi tiedonhaun sekä luetun ymmärtämisen ja tulkinnan osa-alueilla.
Sen sijaan luetun pohdinnan ja arvioinnin osa-alueella suomalaisnuorten
suoritustaso on pysynyt lähes samana vuoteen 2000 verrattuna.
TYTÖILLÄ HUIMA ETUMATKA LUKUTAIDOSSA
Vuoden 2009 PISA-arvioinnissa kaikissa maissa tytöt lukivat poikia
paremmin. Suomessa ero tyttöjen hyväksi oli OECD-maiden suurin.
Heikoissa lukijoissa oli selvästi enemmän poikia kuin tyttöjä.
Vastaavasti erinomaisten lukijoiden joukossa tyttöjen osuus oli poikia
suurempi. Myös lukemisen harrastamisessa tytöt ovat selvästi
aktiivisempia kuin pojat.
KIINNOSTUS JA STRATEGIOIDEN HALLINTA TÄRKEÄÄ LUKEMISESSA
Hyvään lukutaitoon liittyvät Suomessa erityisesti nuorten asenteet
lukemista kohtaan, lukemisstrategioiden hallinta sekä lukemisen
monipuolisuus. Nämä tekijät selittävät suomalaisnuorten lukutaidon
vaihtelua enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Sen sijaan kodin
taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan liittyvä oppilaan
sosioekonominen tausta selitti nuorten lukutaidon vaihtelua Suomessa
vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
KOULUJEN VÄLISET EROT EDELLEEN PIENET
Suomalaisten koulujen väliset erot lukutaidossa ovat edelleen varsin
pieniä. Koulujen välisen vaihtelun osuus Suomessa oli PISA 2009
-arvioinnissa vain 8 prosenttia kokonaisvaihtelusta. Tämä osuus oli
kansainvälisessä vertailussa kaikkein pienin, vaikka koulujen väliset
erot ovatkin hieman kasvaneet vuoden 2000 arvioinnista. Tuolloin
koulujen osuus oppilaiden lukutaidon vaihtelusta oli 5 prosenttia.
MATEMATIIKAN OSAAMINEN ENNALLAAN, LUONNONTIETEISSÄ HIEMAN LASKUA
Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen taso on yhä korkeatasoista ja
tasa-arvoista. Matematiikan osaaminen on pysynyt samalla tasolla kuin
vuonna 2003, jolloin matematiikka oli tutkimuksen pääalue. Matematiikan
osaamisessa heikosti menestyneiden oppilaiden osuus oli Suomessa
OECD-maiden pienin. Luonnontieteiden osaaminen on puolestaan hieman
heikentynyt vuodesta 2006, jolloin tutkittiin erityisesti
luonnontieteitä. Tästä huolimatta suomalaisnuorten luonnontieteiden
osaaminen on yhä OECD-maiden huippua.
PISA-TUTKIMUS LAAJENEE, OSALLISTUJIA JO 65
PISA-tutkimuksessa selvitetään, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat
tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän
kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja. Tutkimus toteutetaan kolmen
vuoden välein lukutaidon, matematiikan osaamisen ja luonnontieteiden
osaamisen alueilla.
Ensimmäisenä tutkimusvuonna (2000) PISAssa oli 32 osallistujamaata. Nyt
neljänteen, vuoden 2009 arviointiin, osallistui jo 65 maata/aluetta.
Vuoden 2009 tutkimus aloitti toisen kokonaisen PISA-kierroksen,
pääalueena jälleen lukutaidon arviointi. Lukutaito on PISAssa
määritelty kirjoitettujen tekstien ymmärtämisenä, käyttönä ja
arviointina sekä niiden lukemiseen sitoutumisena lukijan omien
tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä
yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.
PISAn tavoitteena ei ole ensisijaisesti arvioida perusopetuksen
opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen hallintaa,
vaan oppilaiden taitoja ja valmiuksia mahdollisimman todenmukaisissa
arkielämän osaamistarpeita muistuttavissa tilanteissa.
Suomessa PISA 2009 -tutkimuksen (Programme for International Student
Assessment) otokseen valittiin 203 koulua. Otoskoko oli 6 415 oppilasta.
Oppilaista 91 % vastasi koetehtäviin. Suomessa tutkimuksen toteutti
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
LISÄTIETOJA:
Opetus- ja kulttuuriministeriö:
- johtaja Eeva-Riitta Pirhonen puh. (09) 160 77268
- opetusneuvos Jari Rajanen, puh. (09) 160 77463
- erikoissuunnittelija Tommi Karjalainen, puh. (09) 160 77325
Koulutuksen tutkimuslaitos (Jyväskylän yliopisto):
- professori Jouni Välijärvi, PISAn kansallinen koordinaattori, puh.
(014) 260 3202, pisafin@jyu.fi
- erikoistutkija Sari Sulkunen, PISAn lukutaidon arviointi, puh. (014)
260 3238, pisafin@jyu.fi
PISA 2009 -tutkimuksen ensituloksia -julkaisu (suomeksi) sekä muuta
tutkimukseen liittyvää aineistoa on opetus- ja kulttuuriministeriön
www-osoitteessa: www.minedu.fi/pisa
Tiedotteen välitti: kirsi.m.hakamies(at)jyu.fi
Koulutuksen tutkimuslaitos / Finnish Institute for Educational
Research
Julkaisu- ja viestintäyksikkö / Publication and Information Unit
S-posti / E-mail: ktl-tiedotus@jyu.fi
Internet: http://ktl.jyu.fi/
Verkkokauppa: http://www.ktl-julkaisukauppa.fi/ / Online bookstore:
http://www.ier-publications.fi/
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote
7.12.2010
SUOMI JÄLLEEN PISA-TUTKIMUKSEN KÄRKEÄ
Suomalaisnuorten lukutaito, matematiikan osaaminen sekä
luonnontieteiden osaaminen on PISA 2009 -tutkimuksen mukaan jälleen
huipputasoa.
Päätutkimusalueena olleessa lukutaidossa suomalaisoppilaiden keskiarvo
oli kolmanneksi paras OECD:n ulkopuolisen Shanghain sekä Korean jälkeen.
Matematiikan osaamisessa Suomen keskiarvotulos oli OECD-maista toiseksi
paras ja kaikista osallistujista kuudenneksi paras. Suomen edelle
sijoittuivat Shanghai, Singapore, Hongkong, Korea ja Taiwan.
Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuorten tulos oli Shanghain
jälkeen toiseksi paras.
SUOMALAISNUORTEN LUKUTAITO ON HIEMAN HEIKENTYNYT, TASO SILTI
OECD-MAIDEN KÄRKEÄ
Lukutaidon kansalliset keskiarvot osoittavat, että suomalaisnuorten
lukutaito on edelleen OECD-maiden kärkitasoa. Vuoden 2000 arviointiin
verrattuna (jolloin lukutaito oli edellisen kerran tutkimuksen pääalue),
on lukutaidon pistemäärä kuitenkin hieman heikentynyt. Suoritustasoltaan
heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt 7 prosentista 8 prosenttiin ja
erinomaisten lukijoiden määrä vähentynyt 18 prosentista 15 prosenttiin.
Erinomaisia lukijoita oli Suomessa edelleen selvästi enemmän kuin
OECD-maissa keskimäärin.
LUKUTAIDON OSA-ALUEIDEN HALLINNASSA EROJA
Lukutaidon eri osa-alueista suomalaisnuorten lukutaito on heikentynyt
selvästi tiedonhaun sekä luetun ymmärtämisen ja tulkinnan osa-alueilla.
Sen sijaan luetun pohdinnan ja arvioinnin osa-alueella suomalaisnuorten
suoritustaso on pysynyt lähes samana vuoteen 2000 verrattuna.
TYTÖILLÄ HUIMA ETUMATKA LUKUTAIDOSSA
Vuoden 2009 PISA-arvioinnissa kaikissa maissa tytöt lukivat poikia
paremmin. Suomessa ero tyttöjen hyväksi oli OECD-maiden suurin.
Heikoissa lukijoissa oli selvästi enemmän poikia kuin tyttöjä.
Vastaavasti erinomaisten lukijoiden joukossa tyttöjen osuus oli poikia
suurempi. Myös lukemisen harrastamisessa tytöt ovat selvästi
aktiivisempia kuin pojat.
KIINNOSTUS JA STRATEGIOIDEN HALLINTA TÄRKEÄÄ LUKEMISESSA
Hyvään lukutaitoon liittyvät Suomessa erityisesti nuorten asenteet
lukemista kohtaan, lukemisstrategioiden hallinta sekä lukemisen
monipuolisuus. Nämä tekijät selittävät suomalaisnuorten lukutaidon
vaihtelua enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Sen sijaan kodin
taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan liittyvä oppilaan
sosioekonominen tausta selitti nuorten lukutaidon vaihtelua Suomessa
vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
KOULUJEN VÄLISET EROT EDELLEEN PIENET
Suomalaisten koulujen väliset erot lukutaidossa ovat edelleen varsin
pieniä. Koulujen välisen vaihtelun osuus Suomessa oli PISA 2009
-arvioinnissa vain 8 prosenttia kokonaisvaihtelusta. Tämä osuus oli
kansainvälisessä vertailussa kaikkein pienin, vaikka koulujen väliset
erot ovatkin hieman kasvaneet vuoden 2000 arvioinnista. Tuolloin
koulujen osuus oppilaiden lukutaidon vaihtelusta oli 5 prosenttia.
MATEMATIIKAN OSAAMINEN ENNALLAAN, LUONNONTIETEISSÄ HIEMAN LASKUA
Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen taso on yhä korkeatasoista ja
tasa-arvoista. Matematiikan osaaminen on pysynyt samalla tasolla kuin
vuonna 2003, jolloin matematiikka oli tutkimuksen pääalue. Matematiikan
osaamisessa heikosti menestyneiden oppilaiden osuus oli Suomessa
OECD-maiden pienin. Luonnontieteiden osaaminen on puolestaan hieman
heikentynyt vuodesta 2006, jolloin tutkittiin erityisesti
luonnontieteitä. Tästä huolimatta suomalaisnuorten luonnontieteiden
osaaminen on yhä OECD-maiden huippua.
PISA-TUTKIMUS LAAJENEE, OSALLISTUJIA JO 65
PISA-tutkimuksessa selvitetään, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat
tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän
kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja. Tutkimus toteutetaan kolmen
vuoden välein lukutaidon, matematiikan osaamisen ja luonnontieteiden
osaamisen alueilla.
Ensimmäisenä tutkimusvuonna (2000) PISAssa oli 32 osallistujamaata. Nyt
neljänteen, vuoden 2009 arviointiin, osallistui jo 65 maata/aluetta.
Vuoden 2009 tutkimus aloitti toisen kokonaisen PISA-kierroksen,
pääalueena jälleen lukutaidon arviointi. Lukutaito on PISAssa
määritelty kirjoitettujen tekstien ymmärtämisenä, käyttönä ja
arviointina sekä niiden lukemiseen sitoutumisena lukijan omien
tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä
yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.
PISAn tavoitteena ei ole ensisijaisesti arvioida perusopetuksen
opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen hallintaa,
vaan oppilaiden taitoja ja valmiuksia mahdollisimman todenmukaisissa
arkielämän osaamistarpeita muistuttavissa tilanteissa.
Suomessa PISA 2009 -tutkimuksen (Programme for International Student
Assessment) otokseen valittiin 203 koulua. Otoskoko oli 6 415 oppilasta.
Oppilaista 91 % vastasi koetehtäviin. Suomessa tutkimuksen toteutti
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
LISÄTIETOJA:
Opetus- ja kulttuuriministeriö:
- johtaja Eeva-Riitta Pirhonen puh. (09) 160 77268
- opetusneuvos Jari Rajanen, puh. (09) 160 77463
- erikoissuunnittelija Tommi Karjalainen, puh. (09) 160 77325
Koulutuksen tutkimuslaitos (Jyväskylän yliopisto):
- professori Jouni Välijärvi, PISAn kansallinen koordinaattori, puh.
(014) 260 3202, pisafin@jyu.fi
- erikoistutkija Sari Sulkunen, PISAn lukutaidon arviointi, puh. (014)
260 3238, pisafin@jyu.fi
PISA 2009 -tutkimuksen ensituloksia -julkaisu (suomeksi) sekä muuta
tutkimukseen liittyvää aineistoa on opetus- ja kulttuuriministeriön
www-osoitteessa: www.minedu.fi/pisa
Tiedotteen välitti: kirsi.m.hakamies(at)jyu.fi
Koulutuksen tutkimuslaitos / Finnish Institute for Educational
Research
Julkaisu- ja viestintäyksikkö / Publication and Information Unit
S-posti / E-mail: ktl-tiedotus@jyu.fi
Internet: http://ktl.jyu.fi/
Verkkokauppa: http://www.ktl-julkaisukauppa.fi/ / Online bookstore:
http://www.ier-publications.fi/
maanantai 6. joulukuuta 2010
sunnuntai 5. joulukuuta 2010
lauantai 4. joulukuuta 2010
Vierailija Kirsi-Marjan terassilla 1.12.2010
Kissan ja kärpän kohtaaminen.
Kuulet videolla kärpän "pelotteluäänen".
 |
     Kärppä on lumikon jälkeen pienin näätäeläimemme. Kärppä on yleinen koko pohjolassa. Kärpät asustavat raunioissa, kivikoissa ja muissa paikoissa jossa on käytäviä ja onkaloita. Talvis aikaan niiden ravinto koostuu jyrsijöistä ja muista pikkunisäkkäistä. Kapean, pitkulaisen ruumiin muotonsa ansiosta eläin mahtuu helposti lumessa oleviin myyränkäytäviin ja pääsee näin saaliiseensa käsiksi. Säästääkseen talvella energiaa kärpät ovat levossa suurimman osan vuorokautta. Ne ovat talvella aktiivisia ainoastaan kolmisen tuntia vuorokaudessa. Tänä aikana niiden on pyydystettävä keskimäärin yksi myyrä tai hiiri tunnissa. Poikasaikana taas yhdeksän tuntia vuorokaudessa ja pyydystettävä keskimäärin kaksi pikkunisäkästä tunnissa. Yleensä kärppä on kookkaampi mitä pohjoisempana se elää. Kärppä kilpailee täällä lumikon kanssa. Niinpä lumikon on tyydyttävä meillä pienempään ravintoon Kärppä saa talveksi valkoisen talviturkin. Kärpän hännänpää pysyy kuitenkin talvellakin mustana.Turkin värin vaihtumista ohjaa ulkoisen lämpötilan alentuminen syksyllä. -Lähde: kirja Luonto talvella- Tekijät: Sonia Erikson ja Hans-Georg Wallentinus |
perjantai 3. joulukuuta 2010
torstai 2. joulukuuta 2010
Joulukadun avajaiset 2.12.2010
Tänään oli joulukadun avajaiset. Aluksi Marjaana -ope kertoi joulun sanomasta. Joulurunojen jälkeen laulettiin joululauluja.Sitten julistimme joulukadun avatuksi ja sytytetiin jouluvalot.Syötiin pipareita, juotiin glögiä ja toivotettiin yhteisesti HYVÄÄ JOULUA!
Oli muuten HAUSKAA!
Iiro Rummukainen 1-2 lk.
Kirsi-Marja -ope 1-2 lk.
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
Tiistain 21.12. kyyditys
Syyslukukauden viimeisen koulupäivän 21.12. tarkempi kyydityssuunnitelma ei ole vielä selvillä.
Ilmoittelen lähempänä, millä kyytipelillä kyydit hoituvat.
Kirsi-Marja
Ilmoittelen lähempänä, millä kyytipelillä kyydit hoituvat.
Kirsi-Marja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)