Havaintoja Ruotsin kouluista
Etelä-Savon rehtorit ry. järjesti jäsenilleen 5.11.-7.11.2009 opintomatkan Tukholmaan. Vierailimme sekä ruotsinsuomalaisessa että tavallisessa ruotsalaisessa koulussa.
Suomeen verrattuna koululaitoksen nauttima yhteiskunnallinen arvostus on Ruotsissa huomattavasti vähäisempää. Koulu ja siellä työtään tekevät rehtorit ja opettajat eivät voi nojautua oppilaiden huoltajien taholta tulevaan tukeen siinä määrin kuin meillä. Uskottavuutta tälle väitteelle toi ruotsalaisen koulun koulusihteeri, joka oli suomalainen. Hän kuvaili ruotsalaisen koulujärjestelmän suurimpana epäkohtana juuri tämän arvostuksen puutteen. Suomessa koulutus saa laajaa arvostusta. Merkkinä tästä olkoon opintomatkamme alussa toteuttamamme vierailu eduskunnassa.
Maakunnan kansanedustajat tapasivat meidät varsin kiireisen työpäivän aikana. Kiitokset Katri Komille vierailun onnistumisesta.
Keskusteluissa ruotsalaisten kollegojen kanssa tuli hyvin ilmi ruotsalaisen oppilaitosjohtamisen erityisluonne. Haastattelemiemme rehtoreiden mukaan keskustelukulttuuri ja demokraattisuus on saattanut mennä jo liiankin pitkälle. Jatkuvia kokouksia ja palavereita, joissa opettajat kohdataan ennen kaikkea kollegoina. Suomessahan rehtori johtaa oppilaitostaan opettajakunnan tukemana niin hallinnollistaloudellisissa kuin pedagogisessa mielessä. Vastuu oppilaitoksesta on jakamaton ja rehtori vastaa päätöksillään työnjohdosta. Ruotsissa ollaan hienotunteisia eikä keskusteluun taikka päätöksenteon piiriin mielellään nosteta ristiriitoja herättäviä asioita, vaikka tarvetta olisikin.
Rehtorihan on kaveri ja kollega.
Opettajien läsnäolo kouluissa on tiiviimpää kuin Suomessa. Työpaikalla ollaan 35 tuntia viikossa. Opettajan palkkauksessa yksilöllisten palkanosien osuus on suhteessa suurempi ja opettajat työskentelevät koululla kesän jälkeen viikon ennen oppilaiden tuloa ja samoin viikon sen jälkeen, kun oppilaat ovat päässeet kesälomalle. Rehtorin kannalta kaikki nämä ovat hyviä elementtejä ja toisivat Suomeenkin opetukseen lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta.
Pedagogisesti koulutusjärjestelmät eroavat myös toisistaan.
Ruotsinsuomalaisessa koulussa opettajat ovat taustaltaan suomalaisia ja he ovat aikoinaan käyneet koulunsa Suomessa. Heidän mukaansa Ruotsissa opitaan enemmän yhdessä. Ryhmätyöskentely ja opetuksen sosiaalisuus korostuvat. Opettajan rooli on muuttunut opettajasta ohjaajaksi.
Suomessa nojaudutaan enemmän perinteiseen opettamiseen ja tiedon jakamiseen. Opettaja on luokan edessä opettaakseen asian.
Viehätyimme oppilaiden sosiaalisuudesta ja hyväkäytöksisyydestä.
Uskaltaudumme kuvailemaan heitä sosiaalisesti tunneälykkäiksi oppilaiksi. Oppitunneilla he olivat iloisia, kiireettömiä ja hakeutuivat innokkaasti etsimään tietoa opettajan annettua ryhmätyöskentelyaiheet. Luokissa oli oikein hyvä tunnelma, opettaja oli lähellä oppilaita. Meitä vieraita kohtaan oppilaat olivat kerrassaan välittömiä ja kohteliaita.
Oppilaille annetaan numeroarvostelu vasta kahdeksannella luokalla. Sitä ennen koulusta annetaan palautetta vanhemmille vain suullisesti opettajan ja vanhempien välisissä kehityskeskusteluissa.
Matkamme oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut ja pakotti meidät miettimään omaakin järjestelmäämme. Tässä kohden pitänee paikkaansa
sanonta: molempi parempi. Uhrasimme kuitenkin myötämielisiä ajatuksia ruotsalaisia kollegojamme kohtaan. Johtajana toimiminen koulussa ilman riittäviä johtamisen välineitä saattaa olla raskasta pidemmän päälle.
Reima Härkönen Raimo Salkinoja
