JOULUKUUN LIIKUNTAVINKIT

Perhekävelyn aiheita

Tarinakävely
Lapset keksivät kolme henkilöä, joista kävelyn aikana sepitetään yhdessä tarinaa. Lapset kehittelevät innokkaina myös omia tarinoitaan ja kävellessä aikuisellakin
on aikaa keskittyä kuuntelemiseen.
Satukävely
Aikuinen kertoo jonkin osaamansa sadun omin sanoin matkan varrella.
Etappikävely
Valitaan retkikohde tai matkan varrelle pysähtymispaikkoja, joissa annetaan mielikuvitukselle valtaa ja leikille tilaa. Sovitaan leikkiaika ja aikuinen voi tehdä vieressä vaikka
Jumppaliikkeitä tai venytellä.
Teemakävely
Vappuna lähdetään ilmapallokävelylle, jouluna tonttuilemaan ja pääsiäisenä virpomaan. Uusissa kesävaatteissa on kiva pyörähtää tai kipaista kävelylle.
Rytmikävely
Kävelijät näyttävät vuorotellen toisilleen erilaisia kävelytapoja tai tanssahtelevia kävelyrytmejä. Lapsia kyllästyttää yksitoikkoisuus ja -totisuus, joten tässä kävelyssä ei pitkästytä. Kokeillaanko nostaa joka kolmannella askeleella polvi ylös?
Takaa-ajokävely
Joku perheen jäsenistä saattaa olla innokas kuntoilija tai lenkkeilijä. Yhteiselle kuntoilurupeamalle
lähdetään kisaillen. Isä tai äiti lähtee kiertämään ympyrälenkkiä ja toinen vanhemmista kiertää lapsen kanssa. Kovempitahtinen liikkuja huikkaa ja moikkaa aina ohi mennessään. Lapsi kannustaa ja laskee kierroksia. Voidaan sopia pieni juoksukisa tai joku
jumppaliike tehtäväksi kun tavataan.
Luontokävely
Liikutaan hiljaa kevätluonnossa, nuuskitaan syystuoksuja tai hiivitään hangilla. Kontataan kivien yli, liristellään puron reunalla tai havistaan haapojen kanssa.

Perheen hiihtovinkit

Perheen yhteiset hiihtoretket ovat mainio tapa liikkua yhdessä kauniissa
luonnossa. Retkeen voi liittää monipuolista tekemistä, niin matka taittuu
mielekkäästi. Herkulliset retkieväät ja lämpimät taukovaatteet takaavat
onnistuneen hiihtoretken.

1. Alkulämmittelyksi
rukkashippaa
Ilman sauvoja suksitaan pienellä alueella rukkashippaa karkuun. Se
johon rukkanen osuu, jää seuraavaksi rukkashipaksi.
2. Tarinatuokio hiihtäen
Aiheena on ”luminen maailma”. Jokainen hiihtäjä kertoo itse keksimäänsä
tarinan. Toinen jatkaa siitä, mihin edellinen kertoja jäi.
3. Maastoa lukien eri tekniikoilla
Ylämäessä edetään haarakäyntiä lorun tahtiin. ”Aa-aa-ankka, takapuoli vankka. Keinuu käynnin
tahdissa kun hän kulkee vahdissa.” Tasaisella lykitään ”hännän kurkistus-tyyliin” eli
tasatyönnön aikana kurkistetaan jalkojen välistä, minkä pituinen häntä siellä on.
Alamäessä lasketaan vauhdikkaasti porttimäkeä, jonka vanhemmat ovat rakentaneet omista sauvoistaan. Sauvaportin alta pitää aina kyykistyä kunnolla, jotta pääsee läpi. Tällä harjoittelulla
oppii hyvin joustamaan polvista ja näin laskeminen on helpompaa.
4. Pyllähdykset
Koko hiihtävä perhe pyllähtää pehmeään hankeen, jonka jälkeen katsotaan, millaisia jälkiä tai
olentoja saatiin aikaan. Samalla harjoitellaan oikeaa kaatumistyyliä. Kun on kaaduttu, näytetään
suksen pohjia auringolle. Tämän jälkeen viedään sukset vartalon viereen ja noustaan ylös.
5. Seuraa johtajaa –leikki suksilla
Hiihdetään jonossa ja ensimmäinen näyttää liikkeen, joka tehdään. Koko
perhe matkii häntä. Tämän jälkeen liikkeen näyttäjä siirtyy jonon viimeiseksi
ja on seuraavan johtajan vuoro näyttää jokin liike, jolla edetään.
Mukava on matkia mm. junaa, lentokonetta ja erilaisia eläimiä.
6. Venytykset
Hiihtolenkin lopuksi yhteinen venyttelytuokio kruunaa päivän. Laitetaan sauvat sivuun ja tehdään
muutamia parivenytyksiä. Aluksi laitetaan kädet parin hartioille ja näin venytetään niin selän
kuin reiden takaosien lihaksia. Seuraavaksi otetaan parin kädestä kiinni. Etummainen jalka koukistuu ja takimmaista jalkaa venytetään pitkälle taaksepäin, näin lonkan koukistajat venyvät.


Kirsi-Marja